lauantai 12. toukokuuta 2018

Ulkoluokkaillen urheilukentällä




Olipa upea keli ulkoluokkapäivälle! Luokkamme leiriytyi tänään päiväksi yleisurheilukentälle. Aamu alkoi koko porukan yhteisellä lämmittelyllä, joka sisälsi hölkkää kentän ympäri sekä erilaisia koordinaatio- ja loikkaharjoituksia. Kun olimme vielä hetken venytelleet ja availleet paikkoja jakaannuimme kolmeen ryhmään harjoittelemaan pituushyppyä, kuulantyöntöä ja keihäänheittoa. Aamun ensimmäinen kaksoistunti kuluikin nopeasti liikunnan parissa. 

Evästauon jälkeen jatkoimme edelleen liikkumista, mutta nyt enemmän matikan näkökulmasta. Oppilaat jakaantuivat 3-4 hengen ryhmiin työskentelemään kentälle ja kiersivät kaikki mittaamis- ja arviointipisteet ympäri.



Pituushyppyä, keskiarvon ja mediaanin pohjustusta
Pituushyppypaikalla oli oppilaat pääsivät vielä hyppäämään pituutta. Jokaiselta mitattiin 3 hyppyä ja kirjattiin kaikki ylös. Oppilaat saivat tehtäväksi pohtia mitä he vastaisivat, jos heiltä kysyttäisiin paljonko heidän ryhmänsä suurinpiirtein hyppäsi pituutta. Joku hyppäsi pidemmälle, toinen paljon lyhyemmän. Minkä pituisia hyppyjä tehtiin keskimäärin? Keskiarvon käsitettä emme ole vielä opetelleet, mutta näiden mittaustulosten kautta keskiarvoon on tarkoitus päästä seuraavalla matikan tunnilla.


Vetomitat
Vetomittoja muisteltiin vedenläträyspisteellä, jossa oli 10 erimuotoista astiaa. Oppilaiden oli aluksi järjestettävä astiat arvionsa mukaan pienimmästä suurimpaan ja arvioida kuinka monta desilitraa vettä kuhunkin mahtuu. Sen jälkeen astiat täytettiin vedellä ja mitattiin.

Pituuden mittaaminen ja nopeus
Juoksuradan pituutta muisteltiin viime syksyn yleisurheilukilpailuista, joissa isot oppilaat kilpailivat 800 metrillä. Kuinka paljon on ensimmäisen ja toisen radan pituusero? Kun arviot oli tehty, ryhmä lähti mittapyörien kanssa kiertämään kenttää.
Jos neljä oppilasta juoksee kentän ympäri rinnakkain ja tulee maaliin samaan aikaan. Kuka oppilaista juoksee nopeimmin? Ensimmäisen ja toisen radan pituuseroksi mitattiin 10 m, taisi joku ehtiä mitata myös ulompien ratojen pituudet. Valitettavasti koululta löytyi mukaan vain kaksi mittapyörää, joissa oli laskuri.

Ajan ja nopeuden mittaaminen
100 m juoksun suoralla oppilaat kellottivat juoksuaikoja. Tänään tavoitteena ei kuitenkaan ollut nopein aika, vaan tavoitteena oli juosta kaksi kertaa mahdollisimman tarkasti sama aika. 



Pinta-ala ja tilavuus
Neliömetrimaton avulla kertasimme neliömetrin, neliödesimetrin ja neliösenttimetrin käsitteet sekä mittayksiköiden lyhenteet. Hmm.. mitä kakkonen neliömetrin lyhenteessä tarkoittaa? Helposti muistui mieleen, että pinta-alassa on pituutta ja leveyttä eli kaksi ulottuvuutta.. Mitäs sitten jos metrin perään laittaisikin kolmosen? Mitä se silloin tarkoittaisi? Jos toiseen korottamalla meillä on pituus ja leveys, niin... 
Meillä oli kentällä mukana kuutiometrin rakennusainekset ja ryhmä kokosi kuutiometrin. Pohdimme mitä kaikkea tiedämme rakennetusta kuutiosta: särmien pituus ja lukumäärä, tahkojen lukumäärä ja pinta-ala, kärkien lukumäärä, suorat kulmat jne.. Yllättävän paljon oppilailta nousi ominaisuuksia, vaikka geometrian jaksosta on aikaa reilusti. 
Kun riittävästi ominaisuuksia oli keksitty, nimesimme rakentamamme "laatikon" kuutiometriksi. Jotta oppilaat saisivat kokemuksia kuutiometristä, kokeilimme mahtuisiko koko ryhmä kuutiometrin sisälle! Hyvin mahtui ja tilaakin jäi. Seuraavaksi olikin edessä arviointitehtävä: Kuinka monta luokkamme oppilasta mahtuu kuutiometrin sisään? Arviot vaihtelivat 4-8 välillä.
Ennen kuin oppilaat jatkoivat eteenpäin tutkimme vielä mukaan ottamiani kymmenjärjestelmävälineiden tuhatkuutiota ja senttikuutiota. Kuutiometrin nimeämisen jälkeen kuutiodesimetrille ja kuutiosenttimetrille löytyivät helposti nimet. Pohdimme vielä kuinka monta kuutiodesimetriä mahtuu kuutio metriin? Entä kuutiosenttimetrejä kuutiometriin? Jokainen ryhmä sai tehtävät ratkaistua, kun lähdimme yhdessä pohtimaan kuinka monta kuutiodesimetriä tai kuutiosenttimetriä tarvitaan pohjan peittämiseen ja sen jälkeen laskimme "kerrokset". Neliömetrimatto oli oivallinen apu hahmottamiseen! Kuudesluokkalaiset olivat aiemmin tutustuneet tilavuusmittoihin matikassa, mutta vitosille tämä oli ensimmäinen tutustuminen kuutiotilavuuksiin.

Kaikkien oppilaiden kierrettyä kaikilla pisteillä kävimme lyhyesti läpi pisteiden sisällöt, aikaa ei syvällisempää pohdintaan tässä kohtaa ollut, mutta aihetta jatketaan koululla. Niin ja empiirinen tutkimus osoitti, että kuutiometriin mahtuisi 6 oppilasta ja yksi opettaja. Kuusi meitä kuutiometrissä oli, mutta totesimme, että jos joku olisi tullut meidän päällemme niin seitsemäs olisi vielä mahtunut mukaan.



Ennen kentältä koululle paluuta juoksimme vielä 1500 m matkan kestävyysharjoituksena. Tavoitteena oli olla kävelemättä, vauhdilla ei ollut väliä ja ajan otin vain muutamalle oppilaalle, jotka sitä erikseen halusivat. Muutama oppilas ylitti tänään itsensä ja jaksoi koko matkan, vaikka meinasi aluksi luovuttaa ensimmäisen kierroksen jälkeen. Mutta kaverin kanssa höpöttäessä matka täyttyi nopeasti eikä tarvinnut kävellä!



Seuraavana päivänä palasimme koululla vielä pituushyppyyn ja keskiarvoon. Pidimme matikan jakotunnit koulun parcour-puistossa, johon otimme mukaan mitat ja hyppäsimme yhden kierroksen vauhditonta pituushyppyä. Kaikki kirjasivat kaikkien tulokset ylös ja väritimme pylväsdiagrammin tuloksista. Aluksi etsimme taulukosta pienimmän ja suurimman tuloksen, sen jälkeen puhe kääntyi mediaaniin, jonka haimme tuloksista karsimalla aina pienimmän ja suurimman pois. 
Lopuksi pohdimme vielä keskiarvon käsitettä. Minkä tuloksen sanoisit, jos sinun pitäisi kertoa kuinka paljon 5-6. luokkalainen hyppää pituutta keskimäärin? Oppilaat olivat hyvin kartalla siitä, että on pitkiä ja lyhyitä hyppyjä eikä voi sanoa, että keskimäärin vauhditonta pituushyppyä hypätään 2 m 40 cm, jos sellaisia tuloksia on vain yksi. Oppilaat keksivät keskiarvon laskemisen kaavan itse, kun laskimme ensin kuinka pitkälle ryhmä hyppäsi yhteensä. Miten yhteistuloksesta saa yhden oppilaan tuloksen? Tietenkin jakamalla! Aiheeseen pitää vielä varmasti palata, mutta jonkinlainen ajatus keskiarvosta oppilaille syntyi kahden päivän pohdintojen ja keskustelujen perusteella.



torstai 3. toukokuuta 2018

Gutenberg ja kirjapainotaito

Tänään oli taas "hassunhatunpäivä" eli historiaa, kuvista ja suomen kieltä opiskeltiin draaman keinoin. On se vain jännä kuin hassu hattu toimii kerrasta toiseen, luokan ilmapiiri muuttuu levolliseksi ja työskentely on sopuisaa eikä ketään tarvitse muistuttaa työrauhasta.. Keskiajasta siirrymme vähitellen uuteen aikaan ja Gutenbergin kirjapainolla lähdimme liikkeelle.
Ja koska minulta usein kysytään ajankäytöstä, niin tähän kokonaisuuteen meni aikaa 3 oppituntia ja mukana oli minun lisäkseni luokkamme koulunkäynninohjaaja sekä samanikaisopettajan kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja 2 oppitunnin ajan. Olisiko tässä sitten yksi tunti hissa, yksi kuvista ja yksi suomea?




Tervetuloa, tervetuloa!

Elämme vuotta 1453 saksalaisessa Mainzin kaupungissa. Kaupungin yliopiston opiskelijanuorukaiset ovat tulleet katsomaan mullistavaa keksintöä, jonka kultaseppä Johann Gutenberg on tehnyt.

Gutenbergin kirjapainossa on jo jonkin aikaa painettu laatoilla rukouksia ja pyhimysten kuvia. Laatat on kaiverrettu huolellisesti ja niillä voidaan monistaa tärkeitä tekstejä ja kuvia kansalle. Laatan valmistaminen on kuitenkin hidasta ja kokonaiset kirjat kopioidaan edelleen käsin.

Nyt Gutenberg on kuitenkin keksinyt jotakin ihan uutta.. Lähdetään kurkistamaan mitä kirjapainossa tapahtuu!


”Katsokaa! Tämä keksintö mullistaa koko maailman!” hihkuu Gutenberg ja osoittelee irtokirjaimia (leimasimia) pöydällä. ”Katsokaa nyt, yhdistän kirjaimen näin ja näin ja näin (teippaa yhteen leimasimet, joista muodostuu sana Gutenberg). Ja nyt voin painaa niin monta kertaa haluamani tekstin kuin haluan. Ja samoilla kirjaimilla voin painaa jonkin muunkin tekstin, kun vain järjestän ne uudelleen haluamallani tavalla!”




”Kröhöm..” yskäisee nurkasta tietäväinen ja sivistynyt opiskelija nuorukainen ja kuiskaa väkijoukolle: ”Gutenberg oli kyllä ensimmäisiä, jotka Euroopassa käyttivät irtokirjaimia painamiseen, mutta kiinalaiset olivat tehneet tuota jo 400 vuoden ajan. Ja väitetään, että Ranskassa ja Hollannissakin on joitakin vuosia sitten tämä jo keksitty, mutta ei nyt lannisteta innostunutta kultaseppää!”


”Tällä tavalla voimme helposti painaa, vaikka kokonaisen kirjan,” huokaisee Gutenberg ihastuksesta, ”aloitamme heti huomenna painamaan Raamattua. Pitkään se vie, varmasti melkein kaksi vuotta. Ja silti tarvitsemme taitavien kuvittajien apua, jotta he koristelevat sivujen ensimmäiset kirjaimet yhtä kauniisti kuin käsin kopioiduissa kirjoissa.”


Sisään kirjapainoon ryntää munkki Tommaso Campanella hengästyneenä ja
järkyttyneenä. ”Mitä te teette? Tuhoatte koko kristikunnan? Jos te alatte painaa kirjoja kaiken kansan luettavaksi tuhoatte te ihmiskunnan aivan kuten asetekniikka!” huohottaa kiihtynyt munkki.

"Mitä kummaa sinä oikein vauhkoat?" kyselee Gutenberg. "Eihän kirjojen painamisesta kaiken kansan luettavaksi voi olla mitään väärää? Tieto lisääntyy ja ihmiset sivistyvät!"


Mistä kummasta oikein on kyse?



Luokka jaettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä tutustui tarkemmin painolaattojen käyttöön ja kaiversi oman laattansa press print-levylle ja kokeili painamista. Painolevylle suunniteltiin äitienpäiväkortti. Samalla puhe kääntyi uuden ajan yleisneroon Leonardo Da Vinciin, joka osasi sen kummempia miettimättä kirjoittaa peilikuvakirjoitusta. Me tarvitsimme tähän kyllä peilien apua ja silti muutamat E-kirjaimet menivät väärinpäin..

Äitienpäiväkorttien vedokset laitettiin pyykkinarulle kuivumaan.
Näiden työstämistä jatketaan ensi viikolla.

Toinen ryhmä alkoi samanaikaisopettajan kanssa pohtia mitä hyvää ja huonoa kirjapainon kehittymisestä oli. Oppilaat kirjoittivat väitelauseita vihkoon ja perusteli väitteet. Samalla harjoiteltiin sivulauseiden kirjoittamista ja koska-sanan käyttöä. Apua perusteluihin löytyi historian oppikirjasta, jossa aihetta käsiteltiin.

Kun molemmat ryhmät olivat valmiit, vaihdettiin ryhmiä. Oppilaiden työskenneltyä sekä Gutenbergin kirjapainossa että perusteltua väitteitä kirjapainotaidon puolesta ja vastaan kokoonnuimme koko porukalla ja järjestimme kaksi väittelyä kirjapainotaidon puolesta ja vastaan. Luokka siis jaettiin neljään joukkueeseen ja kaikki pääsivät väittelemään. Tämä taito vaatii meidän luokassamme kyllä vielä harjoittelua, mutta pääsimme hyvään alkuun vaikka useita oppilaita jännittikin muun luokan edessä väittely, vaikkakin ryhmissä väittelimme.



Renesanssin ja uuden ajan opiskelu jatkuu toukokuussa draamapainotteisina pyrähdyksinä. 
Aurinkoista toukokuuta!



lauantai 7. huhtikuuta 2018

Viikingit (5.-6. luokka)


Viikingeistä pidimme lyhyen miniteeman keskiaika jakson jälkeen. Viikinkinkejä työstettiin historian, suomen kielen ja kuviksen tunneilla. Jakso alkoi valtameren pauhusta, oppilaat tulivat luokkaan yksi kerrallaan hiiren hiljaa. Luokassa oli hämärää, ainoa mitä kuului oli YouTubesta valitun Sound of Ocean-videon äänet. Rauhoituimme ja rentouduimme hetken vain kuunnellen ääniä, sen jälkeen open kerronnan avulla lähdimme merelle, jossa viikinkilaiva eteni tyrskyissä. Meren ääniä kuunnellen jatkoimme vielä maalaamalla pitkittäin halkaistulle A3-paperille merta. Oppilailla oli käytössään erisävyisiä sinisiä pullovärejä. Maalaaminen tapahtui siveltimen sijaan taitellulla paperilapulla.


Maalaaminen onnistui täydessä hiljaisuudessa ja vaikka siivoamisen kohdalla oli taas lupa puhua, oppilaat supattivat koko tunnin. Ilmeisesti oppilaat nauttivat tuosta hiljaisuudesta itsekin <3
Tunnin lopuksi kertasimme mitä olin mielikuvitusmatkamme aikana kertonut viikingeistä ja sanelusta kirjoitimme lyhyen vihkotekstin viikingeistä.

Layers of Learning sivuilta tulostettava kartta
Kartan voit tulostaa tästä linkistä.


Viikinkien kulkureiteistä väritimme vihkoihin netistä löytämäni kartan. Samalla tuli taas opittua uutta englannin sanastoa, koska kartta oli englanniksi.



Toisella viikinkeihin liittyvällä tunnilla tutustuimme viikinkilaivoihin. Työtapoja oli tunnilla opettajan kerronta, englanninkielisen tekstin lukeminen ja kysymyksiin vastaaminen sekä rauhoittuminen maalaamaan viikinkilaiva. Laivan pohjamaalin teimme siveltimillä, mutta laivan kuviointi ja koristelu tapahtui askartelutikulla raapimalla.

Kolmannella viikinkinkeihin liittyvällä oppitunnilla oppilaat lukivat viikinkien käyttämiin väriaineisiin ja vaatteisiin liittyvän tekstin, jonka koostiin netistä löytämieni tietojen perusteella sekä oppikirjaa (jota oppilailla ei viikinkiaiheeseen ole) hyödyntämällä. Tekstin voit halutessasi tulostaa täältä. Tekstin pohjalta oppilaat nimesivät ja värittivät viikinkiperheen vaatteet, sopivan monisteen löysin tes.com-sivutolta. Samalta sivustolta löytyy myös riimukivimoniste, johon oppilaat kirjoittelivat toisilleen viestejä viikinkien riimuilla.

Lisäksi olin yhden päivän poissa, silloin oppilaat katsoivat sijaisen kanssa Olipa kerran ihminen-sarjan Viikingit-jakson.

Pääsiäisen tienoilla näkyi opettajien fb-ryhmissä silkki-/kreppipaperimaalausta useammassakin postauksessa, joten mekin innostuimme kokeilemaan sitä ja kreppipaperilla maalaten teimme taustat viikinkitöillemme. Kokeilimme silkkipaperimaalausta ulkona aurinkoisena ja lämpimänä päivänä ja oppilaat heittelivät lunta töidensä päälle, jotta värit leviäisivät. 
Ulkona oli kiva touhuta, mutta seuraavalla kerralla taidan tehdä silkkipaperimaalailut sisällä. Pienikin tuulenviri levitti silkkipapereita ympäri pihaa..
Näin saatiin kaikki kuvistyön osat tehtyä jollain muulla tekniikalla kuin perinteisesti siveltimellä maalaamalla.



Tuntien alussa tai lopussa tehdyt kuvistyön osiot koottiin lopuksi yhdeksi kokonaiseksi työksi. Työn kokoamisvaiheessa oli mielenkiintoista seurata oppilaiden hahmottamisen taitoja. Meren kokoaminen kahdesta paperista revityistä suikaleista, saati tuon meren liimaaminen ei ollut kovinkaan monelle oppilaalle itsestään selvyys. Tässä työssä oli monta sellaista onnistujaa, joille kuvis ei yleensä ole vahvuus. Yksi syy siihen ehkä, että tässä ei siveltimellä maalaamista tai piirtämistä juuri tarvittu, vaan toteutuksessa käytettiin normaalista poikkeavia tekniikoita.


Viikinkikokonaisuus päättyi kertaukseen, jonka toteutin joukkueittain "seikkailuna". Pohjana seikkailulle toimi viikinkien Groenlendinga-saaga, jonka alkuosaa suomensin ja lyhensin oppilaille sopivaksi. Oppilaat työskentelivät 4-5 oppilaan ryhmissä.

"Groenlendinga-saaga kertoo Erik Punaisesta, kuuluisasta viikingistä sekä hänen perheestään. Kuulut Erik Punaisen laivan miehistöön. Laivanne on kaatunut myrskyssä, miehistö on päässyt kiipeämään ylösalaisin kääntyneen laivan päälle lepäämään. Yhdessä teidän pitää kuitenkin saada laiva käännettyä oikeinpäin. Vain siten voitte jatkaa matkaa ja toisaalta saat myös tietää, miten olet tähän tilanteeseen joutunut!
Kääntäkää vene, niin pääsette aloittamaan seikkailunne."

Oppilasryhmät seisoivat maton päällä luokassa. Matto oli tuo kumolleen kellahtanut viikinkilaiva, joka piti yhdessä kääntää ympäri. Hetken ratkaisuvaihtoehtoja tuumailtuaan ryhmät alkoivat toimia eikä kukaan onneksi pudonnut enää hyiseen mereen. Kun "vene" alkoi kääntyä, huomasivat oppilaat, että veneisiin oli kiinnitetty luukku. Kun vene oli saatu ympäri, avasivat oppilaat luukun ja löysivät luukusta ensimmäisen osan Groenlendinga-saagaa.


"Kun Erik Punaisen isä syyllistyi Norjassa tappoihin, ei perheen auttanut muu kuin lähteä uusille seuduille asumaan. Perhe pakkasi omaisuutensa ja varusti pitkän viikinkilaivansa matkalle. Laivan keulassa koreilevan lohikäärmeen pää osoitti länteen ja perhe matkasi viikingeille tutulle Islannin saarelle. Erik Punainen varttui Islannissa ja löysi vaimonsa Thjodhildin.

Erik Punaisen perheen mukana matkasi Islantiin moni muukin viikinki. Laivassa viikingit istuivat aakkosjärjestyksessä. Järjestäkää viikingit laivaan aakkosjärjestyksessä."


Jokaisen ryhmän pöydältä löytyi korttipakka, jossa oli viikinkien nimiä. Aakkostussäännöt kaivettiin esiin ja aakkostaminen alkoi. Oppilaiden järjestettyä nimet aakkosjärjestykseen, käänsivät he kortit ympäri ja korttien takana olevista kirjaimista muodostui sana VIIKINKIENTALO. Joka ohjasi oppilaat SmartBoardille heijastettuun Thinglink-kuvaan. Thinglink-kuvasta oppilaat nappasivat auki viikienkien asumukseen laitetun täpän, joka ohjasi eteenpäin:

"Viikingit asuivat matalissa pitkänomaisissa taloissa, joissa oli tulisija keskellä ja laverit seinustoilla nukkumista varten. Seuraavan tekstin kappaleen löydätte viikingeille tutun vaatemateriaalin luota."
Olin tuonut luokkaan käsityövarastosta korin, josta löytyi seuraava tekstin kappale.


"Erik Punainen ei kuitenkaan saanut kauaa asua rauhassa vaimonsa kanssa, sillä hän joutui pian ongelmiin ja hän kansalliskokous julisti hänet lainsuojattomaksi. Niin joutui Erik Punainen jo toisen kerran elämässään pakkaamaan tavaransa ja varustamaan laivansa. Erik Punainen ja hänen vaimonsa Thjodhild lähtivät etsimään lännestä maata, jota eräs tuntemattomia maita kartoittanut matkamies oli heille kuvaillut."


Tekstin katkelman lisäksi korista löytyi kartta viikinkien matkoista ja ohje täydentää karttaan maat ja merialueet, joilla viikingit vaikuttivat. Ryhmät aloittivat työskentelyn nopeasti, mutta sitten he jumittuivat merialueisiin, joiden nimiä he eivät muistaneet. Puhelimia ei saanut käyttää seikkailussa apuna, mutta kaikkea muuta koulusta löytyvää kyllä, aika nopeasti joku ryhmästä vilahtikin viereiseen kirjastoon hakemaan hyllystä kartaston. Valittuaan karttaan merkityistä sanoista ohjeen mukaiset kirjaimet, muodostui niistä sana LAIVA, joka löytyi jälleen Thinglink-kuvasta. Ohjeena Thinglink-kuvassa on viikinkilaiva myrskyssä, joka viittasi luokassa riippumiin oppilaiden kuvistöihin. Yhden työn olin nostanut magneeteilla taululle ja sen taakse oli kiinnitetty pyykkipojilla saagan jatkoa.


Erik Punainen purjehti merellä päiväkausia näkemättä maata missään. Lopulta horisontissa alkoi erottua maata. Suuri saari aukesi Erik Punaisen laivan edessä ja saari näytti vihreältä paratiisilta.

Päiväkausia purjehtiessa aika kävi varmasti välillä pitkäksi. Aikaa voi kuluttaa esimerkiksi arvoituksien avulla. Ratkaiskaa viikinki-ristikko, ratkaisu ohjaa teidät eteenpäin.


Kun ristikossa olevien punaisten ruutujen kirjaimet järjesti, muodostui niistä sana LOHIKÄÄRME. Ja luokkaan ripustetun lohikäärme-kuvan taakse oli kiinnitetty lisää tekstin pätkiä.

Kaksi vuotta vietti Erik Punainen tutkien tuota aluetta, jota hän kutsui vihreäksi maaksi eli Grönlanniksi. Hän uskoi, että nimi houkuttelisi ihmisiä. Kun Erik Punainen kahden vuoden kuluttua palasi Islantiin, vietti hän siellä talven ja houkutteli ihmisiä mukaansa kertomalla ihmeellisiä tarinoita vihreästä maasta. Kevään tullen varustettiin 30 laivaa matkaan. Kevät oli kuitenkin myrskyisää aikaa merellä, eikä perille vihreään maahan selvinnyt kuin 14 laivaa.

Grönlanti nimettiin vihreäksi maaksi, koska se kuvaili viikinkien asuttamaa rannikon aluetta. Yhdistä sanat suomeksi ja englanniksi sekä niiden selitykset.


Ryhmän pöydässä oli aiemmin käytettyjen nimikorttien lisäksi pakka kortteja, joissa oli suomeksi ja englanniksi viikinkeihin liittyviä sanoja sekä niiden selitykset.

Kun kaikki kortit olivat löytäneet selityksensä, käänsivät oppilaat jo vanhasta tottumuksesta kortit ympäri ja löysivät yhden korttisetin takaa  RII MU KIVI, joka ohjasi oppilaat joko Thinglink-kuvan riimukivelle tai suoraan luokan seinällä olevalle harmaalle paperille, johon oli kirjoitettu riimuilla "järjestä runo".

Viimeinen tehtävä oppilailla oli lukea vielä kerran huolellisesti läpi Groenlendinga-saaga, jonka he olivat seikkailun aikana saaneet kokoon ja järjestää tarinan pohjalta runoilemani runon säkeet oikeaan järjestykseen vastaamaan alkuperäistä tarinaa.

Joutui isä Erik Punaisen vaikeuksiin vaikeuksiin,
joutui perhe keskittymään pakkauksiin.


Laiva oli pian täyteen lastattu
ja merellä purjeet nostettu,

ohjattiin laivan kokka länttä kohti,
Islantiin tie merten taakse perheen johti.


Islannissa Erik Punainen varttui,
tiedot ja taidot työn touhussa karttui.
Tapasi Erik Punainen neidon kauniin,
sai Thjohildistä vaimon auliin.


Ei ehtinyt kauaa nuori pari viettää elämää rauhallista,
kun Erik Punaisen päälle läikähti vihaa monta kauhallista.
Hänet lainsuojattomaksi julistettiin
ja pois maasta pian karkotettiin.


Laiva oli pian täyteen lastattu
ja merellä purjeet nostettu,
ohjattiin laivan kokka länttä kohti,
vihreälle maalle tie merten taakse johti.


Näkyi horisontissa jotakin vihreää,
oli saarella kaikkialla vehreää.
Tutkittuaan maata hyvää,
palasi Erik Islantiin levittämään tiedon jyvää.


Houkutteli Erik Punainen mukaansa suuren joukon,
valitettavasti moni heistä kohtasi surman loukun.
Perille päässeet Erikin johdolla maan valloitti
ja viikinkisiirtokunnan Grönlantiin perusti.


Erik Punaisesta tuli johtaja arvostettu,
jolla oli perhe perustettu.
Lapsia seikkailut puoleensa vetää,
eivät he paikoillaan vartuttuaan lepää. 





Viikinkiseikkailu kertasi hyvin jakson aikana opitut asiat ja samalla oppilaat harjoittelivat ryhmätyöskentelyä sekä luetun ymmärtämistä. Oppilaiden palaute oli, että seikkailun muodossa opitun kertaaminen oli innostava tapa toimia.
Jos haluat tulostaa viikinkiseikkailuun kirjoittamani materiaalin, löydät sen täältä.

Kokonaisuudessaan jakso kesti 7 oppituntia, joista kolme otettiin kuvaamataidosta, kaksi historiasta ja kaksi suomen kielen tunneista. 




perjantai 30. maaliskuuta 2018

Keskiaika-kertaus digiseikkailu 5.-6. luokka

Historian jakson kertaukseen tein oppilaille digiseikkailun, jonka toteutimme 45 min oppitunnin aikana. Käytin ensimmäistä kertaa Thinglink-sovellusta, jonka avulla seikkailu eteni. Thinglinkin kuva oli heijastettu SmartBoardille, lisäksi oppilailla oli käytössään kuvissa näkyvät kortit sekä iPad QR-koodin lukijalla varustettuna. Oppilaat työskentelivät 4-5 oppilaan ryhmissä.

Thinglink kuva löytyy linkistä https://www.thinglink.com/scene/1033804886627581954


Ensimmäisenä tehtävänä oppilailla järjestää keskiajan tapahtumat oikeaan järjestykseen. Kun oppilaat olivat saaneet kortit oikeaan järjestykseen ja he käänsivät ne ympäri, muodostui näkyviin lause "mene torille". 


Tori löytyi Thinglink-kuvasta SmartBoardilta ja torilla olevassa tekstissä todettiin eri säätyjen edustajien kokoontuvan torille myymään ja ostamaan tuotteita. Torilla asioivat henkilöt pitäisi järjestää säätyjen mukaan. 


Ryhmä sai A3-paperille tulostetun säätykolmion, johon säädyt oli kirjattu englanniksi. Ensin oppilaat suomensivat eri säätyjen nimet ja järjestivät sen jälkeen korteille kirjatut ammatit kolmioon säätyjen mukaisesti. Oikean ratkaisun tarkastamista varten kolmion alakulmassa oli QR-koodi. QR-koodista avautui paitsi vastaus, myös kysymys "Missä kaikki ihmiset vierailivat säännöllisesti keskiajalla säädystä riippumatta?" Vastaus löytyi heti, tietenkin kirkossa! Siispä ryhmä suuntasi kirkkoon, eli jälleen SmartBoardin ääreen etsimään kuvasta kirkkoa.

Kirkon kohdalta avautuvassa tekstissä kerrottiin, että pappi testaisi ryhmän osaamista. Ryhmän sääty määräytyisi osaamisen perusteella. Missä on pappi? Nokkelimmat keksivät välittömästi, että ammattikorkeista löytyi pappi ja papin takaa qr-koodi, joka ohjasi oppilaat Forum 6- oppilaan materiaalien tietovisaan.

Oikeiden vastausten perusteella ryhmä päätyi joko talonpojaksi pellolle, tynnyrintekijän oppiin tai kauppiaan kauppahuoneelle. 

Pellolle suunnanneet oppilaat löysivät Thinglink-kuvan pellolta ohjeen ottaa sanasokkelon, josta tuli etsiä talonpoikaissäätyyn liittyviä sanoja. Ristikkoon oli kätketty yksi sana, joka ei kuulunut joukkoon. Se oli tynnyrintekijä, joka on porvarissäätyyn kuuluva käsityöläinen. Tämän keksittyään ryhmä suuntasi tynnyrintekijän luokse, joka löytyi jälleen Thinglink-kuvasta.


Tynnyrintekijä kehotti oppilaita keräämään aluksi käyttämistään ammattikorteista kaikki porvarit ja pohtimaan kuka porvareista "ei kuulu joukkoon" eli on siis jollakin tavalla erilainen. Ratkaisu löytyi jälleen melko nopeasti, tietenkin kauppias! Kauppias myy tavaroita, joita käsityöläiset ovat tehneet. Kauppiaan takaa löytyi QR-koodi, joka kehotti ryhmää etenemään kauppahuoneelle, joka taas löytyi Thinglink-kuvasta.
Tässä kohtaa joku saattaa miettiä, että oppilaathan vain katsovat minkä kortin takana on QR-koodi sen enempää miettimättä. Mutta ehei, olin luonut QR-koodin, joska aukesi teksti "Yritä uudelleen, tätä tietä, et pääse eteenpäin." ja niitä olivat liimattu kaikkien sikin sokin sellaisten korttien taakse, joita ei tarvittu johdattamaan ryhmää eteenpäin.


Kauppahuoneella ryhmä tapasi aatelisen, joka oli ostamassa kangasta. Kankaasta tehtäisiin vaate, jota käytettäisiin haarniskan päällä ja johon kirjottaisiin suvun vaakuna. Kysymys kuuluikin: mikä on pojan ammatti? Tietenkin ritari. Osa ryhmistä hoksasi ritarin suoraan Thinglink-kuvasta, mikäli eivät löytyi ritari-kortin takaa koodi, joka kehotti etsimään ritarin kuvasta.

Thinglink-kuvan ritari kehotti oppilaita tutustumaan Legendaan Normannien maihinnoususta (löytyy Forum6-opettajanoppaan liitteistä). Ryhmän luettua legendan, piti heidän järjestää legendasta runoilemani runon säkeet oikeaan järjestykseen. 


Englannissa suru koitti,
kun kuolema Edvard Tunnustajan voitti.


Riita oli jo alkuun laitettu
ennen kuin oli kuninkaalle hauta kaivettu.


Vilhelmille oli kruunu luvattu,
mut vierasmaalaista ei Englantiin haluttu.

Valitsivat he valtaistuimelle Haraldin, Vilhelmin silmissä sai kansa leiman petturin.
Vilhelm joukkonsa sotaan johtaa, Harald sodassa voittajansa kohtaa.
Ei auta englantilaisten muu kuin sulkea mutinoilta suu.
Vilhelm lisänimen tavan mukaan ottaa, Valloittaja kruunun päähänsä kohottaa. 
(Anniina Hakkarainen)


Kun runo oli oikeassa järjestyksessä ja kortit käänsi ympäri, muodostui esiin lause: Mene kuninkaan linnaan." Kuninkaan linna löytyi Thinglink-kuvasta, josta aukesi jatko-ohjeet. Linnasta aukesi QR-koodi, joka johdatti artikkeliin, jossa esiteltiin täydellinen ritarilinna. Oppilaiden tehtävänä oli tutustua artikkeliin ja piirtää voittamaton linna. 
Kiivaalla tahdilla alkoivat ryhmät suunnitella omia linnojaan hyödyntäen historia.netin artikkelia, hoksasipa eräs ryhmä hakea luokan hyllystä keskiaikaisista linnoista kertovan kirjan.


Tunnin päätteeksi jokainen ryhmä esitteli oman linnansa ja kertoi mitä kaikkia suojavarusteita linnasta löytyi. Yhdessä keskustellen pohdimme mikä linnoista olisi se voittamaton.


Tällaista digiseikkailua en ollut koskaan aiemmin toteuttanut. Konsepti oli toimiva! Oppilaat innostuivat tehtävistä, osa oli helpompi, toiset haastavampia. Seikkailu eteni sopivalla tempolla ja oppilaat tekivät hyvin yhteistyötä. Erityisesti minua ilahdutti erään ryhmän kysymys, saako oppikirjaa käyttää apuna. Kyseinen ryhmä osoitti työskentelyllään, että oppikirjan tekstejä oli luettu, sillä he etsivät kirjasta aina tiettyä sivua. "Hei, tää on sillä sivulla, oota mä etsin, tässä!" - oli lausahdus, jonka kuulin kyseisestä ryhmästä kiihtyneellä äänellä useampaan kertaan.


Erityisesti minua ilahdutti erään ryhmän kysymys, saako oppikirjaa käyttää apuna. Kyseinen ryhmä osoitti työskentelyllään, että oppikirjan tekstejä oli luettu, sillä he etsivät kirjasta aina tiettyä sivua. "Hei, tää on sillä sivulla, oota mä etsin, tässä!" - oli lausahdus, jonka kuulin kyseisestä ryhmästä kiihtyneellä äänellä useampaan kertaan.

Jos haluat kokeilla laatimaani digiseikkailua keskiaika-jakson kertaukseen, opemateriaali ja QR-koodit voit tulostaa tästä linkistä.

------------------------------


Historian jakson ohessa suomen kielen tunneilla opiskeltiin sanaluokkia ja sijamuotoja. Sijamuotokokeeseen harjoitellessa oppilaat leikkivät keskiaika-teeman sanoilla. Sanoilla mm. loikittiin lattiakuvioilla, joihin oli kirjattu sijamuoto ja taivutettiin valittuja sanoja lattiamuodon osoittamassa sijamuodossa.


Tigeristä ostettu kalastuspeli toimi myös. Pari valitsi kaverilleen sanalapuista taivutettavan sanan, sen jälkeen ongittiin kala, jonka taakse oli kirjoitettu sijamuoto, johon aiemmin valittu sana tuli taivuttaa. 



Sanaluokista ja sijamuodoista pidetty koe oli teemoitettu keskiaikaan, jotta teeman sanastoa tuli harjoiteltua monipuolisesti.

-------------------------

Oppilaille mieluinen kuvaamataidon työ jakson aikana oli suvun vaakunan valmistaminen. Ensin tutustuimme heraldiikan sääntöihin, joita tuli ottaa huomioon vaakunaa suunniteltaessa. Sen jälkeen oppilaat ottivat selvää omasta suvustaan ja sukunimen taustasta. Joidenkin oppilaiden suvuilla oli olemassa oleva vaakuna ja oppilaat halusivat toteuttaa tuon jo valmiin vaakunan. Mikäli valmista vaakunaa ei ollut, oppilas selvitti oman sukunsa taustaa ja nimen merkitystä. Selville saamiensa asioiden perusteella, heraldiikan sääntöjä noudattaen valmistettiin vaakunat aaltopahville.

Kun vaakuna oli valmis, kirjoitti vielä jokainen oppilas kuvauksen vaakunastaan (heraldiikan sääntöjen mukaan vaakunan tulee olla yksinkertainen ja helposti selitettävissä siten, että ohjeen perusteella voisi vaakunan piirtää sitä näkemättä). Tällaisen ohjeen oppilaat laativat sekä kirjoittivat lyhyesti miksi vaakunaan oli valittu juuri ne värit ja kuvat, jotka oppilas oli valinnut.



Näin saatiin keskiaika-jakso päätökseen. Harmi, olisin viihtynyt keskiajalla mielelläni pidempäänkin!



maanantai 12. maaliskuuta 2018

Keskiaika larppailua (5.-6. luokka)


Historian keskiaika jakso on alkanut innostuksen vallassa. Kollegani rohkaisemana aloitimme viime viikolla larppaamalla keskiaikaista luostaria. Oppilaat olivat noviiseja, jotka tulivat tutustumaan Pyhän Kirstin luostariin. Aamu alkoi hämärässä luokassa kynttilöiden valossa Taize-musiikin soidessa taustalla. Oppilaat toivotettiin tervetulleiksi luostariin.

Operoolissa:
Tervetuloa luostarivierailulle. Minä olen sisar Anniina ja toimin tämän luostarin abbedissana eli johtajana. Minut on pyydetty esittelemään teille tätä Pyhän Kirstin nunnaluostaria. Tämäkin luostari on syntynyt halusta olla lähellä Jumalaa ja omistaa elämä Jumalan palvelemiselle. Minä tulin luostariin, koska halusin auttaa sairaita luostarin sairaalassa. Lisäksi minua kiinnosti mahdollisuus opiskella luostarissa. Tytöille ja naisille luostari on ainoa mahdollisuus oppia lukemaan. Päätökseeni kyllä vaikutti myös se, että vanhempani olivat valinneet minulle puolisoksi vanhan, rikkaan leskimiehen, enkä halunnut naimisiin hänen kanssaan.

Luostarin tärkein paikka on kirkko, jossa toimitetaan jumalanpalvelukset ja rukoushetket, joita on useita päivässä. Joskus luostarissa jaetaan vuorot läpi vuorokauden niin, että joku on koko ajan pitämässä rukoushetkeä tai lukemassa ääneen Raamattua.

Luostarissamme on kirjasto, koulu, nunnien asuintilat sekä sairaala, joihin te pääsette nyt tutustumaan sisarten johdolla.


Luokka jaettiin kolmeen ryhmään ja ryhmät tutustuivat luostarin kirjastoon, kouluun ja sairaalaan. 

Luostarin kirjastossa opittiin, että keskiaikaiset kirjat oli kaikki käsin kopioitu. Oppilaat pääsivät kokeilemaan musteella kirjoittamista ja vanhanaikaisia kirjaimia. Sulkia ei valitettavasti tähän hätään ollut, joten käytimme mustekyniä, jotka oikeasti ovat myöhemmältä ajalta. Haastetta oli mustekynässäkin riittämiin. Oppilaat harjoittelivat kirjoittamaan oman nimensä. Muutama yritti myös kopioida kalligrafisilla kirjaimilla latinaksi kirjoitettua Raamatun tekstiä siitä, kuinka Jumala loi maailman. 

Luostarin koulussa oppilaat toistivat ulkolukuna opettajan perässä latinankielistä tekstiä. Lisäksi oppilaat pähkäilivät Kaarle Suurelle esitetyn arvoituksen parissa kuinka kettu, lammas ja kaali saadaan joen yli ilman, että kukaan heistä syö toista. 


Luostarin sairaalassa oppilaat lukivat lyhyen tekstin sairaanhoidosta keskiajalla. Keskiajalla lääkekasvit usein muistuttivat jollakin tavoin sitä ruumiinosaa, jota oltiin hoitamassa. Oppilaat pohtivat millä rohdolla voisi hoitaa korvatulehdusta, entäpä kurkkukipua?
Lisäksi luostarin yrttitarhassa oli muutamia yrttejä, jotka oppilaiden piti tunnistaa. Mitä sairauksia oreganolla, mintulla ja basilikalla voitaisiin hoitaa?



Luostarilarppi vedettiin läpi tunnissa. Aikaa olisi voinut olla kaksikin tuntia, mutta muiden opettajien tuntien vuoksi aika oli rajattu. Homma toimi erinomaisesti ja oppilaat pitivät! Moni jäi vielä välitunniksi luokkaan kirjoittamaan keskiaikaisia kirjaimia. Tästä kokemuksesta rohkaistuneina jatkoimme heti maanantaina metsässä larppailua..

Maanantaina suuntasimme heti aamusta metsään, jossa vietimme koko koulupäivän. Oppilaat saivat jokainen roolin ja he edustivat eri säätyjä. Ylintä maallista valtaa päivän aikana käytti Ruotsin kuninkaan Itämaahan lähettämä käskynhaltija, eli minä ja mukana ollut koulunkäynninohjaaja oli piispa ja johti tarvittaessa kirkkoa. Tosin päivä sujui niin hyvin oppilasvetoisesti, että käskynhaltija ja piispa saivat lähinnä valvoa tapahtumia.





"Tänään seikkailemme keskiaikaisessa Pirttimäen läänissä. Ruotsin kuningas hallitsee Itämaata, jota myöhempinä aikoina alettiin kutsua Suomeksi. Pirttimäen alue on läänitetty kreiville, joka on aloittamassa uuden linnan rakentamisen maansa puolustamiseksi.
Pirttimäen alueella toimii myös Pyhän Yrjänän luostari, joka on kuuluisa taitavista sairaanhoitajista. Pirttimäen kirkkoa johtaa pappi, joka valvoo huolehtii jumalanpalveluksista, opettaa kansalle kristinuskoa ja valvoo, etteivät ihmiset tekisi syntiä.
Pirttimäen alueella on paljon taitavia käsityöläisiä. Heitä on muuttanut paljon kirkon lähettyville ja alueelle on muodostunut pieni keskusta, jossa käsityöläiset ja kauppiaat asuvat. Käsityöläisistä ja kauppiaista on muodostunut oma säätynsä, porvaristo, jotka ovat arvoasteikolla talonpoikien yläpuolella ja aatelisten alapuolella, siitäkin huolimatta, että varakkaimmat porvarissäädyn edustajat ovat rikkaampia kuin monet aateliset.
Elämme kevättä, päivä pitenee ja samoin talonpoikien työpäivät, sillä kelloa emme tunne. Työpäivä alkaa auringon noustessa ja päättyy sen laskiessa. Pirttimäen suojeluspyhimyksen Pyhän Yrjänän muistopäivä lähestyy ja sitä juhlitaan kylän kirkossa, luostarissa sekä kirkon menojen jälkeen järjestettävillä markkinoilla ja turnajaisissa.
Olet tänään osa Pirttimäen keskiaikaista yhteiskuntaa. Huolehdithan saamistasi tehtävistä huolellisesti. Saat päivän aluksi ohjeita tehtävistä, joista sinun pitää päivän aikana huolehtia. Päivä saattaa sisältää myös yllättäviä käänteitä, sillä koskaan ei tiedä uhkaako vaara läänityksen ulkopuolella, syttyvätkö puiset rakennukset palamaan vai leviääkö Pirttimäkeen jokin vaarallinen sairaus. "

Aloituksen jälkeen jokainen sai roolinsa ja roolihenkilön päivän aikana toteutettavat tehtävät lapulla. Oppilaille jaetun materiaalin voit tulostaa täältä

Kruununvouti ja talonpojat olivat alkuosan päivästä linnoitustöissä. Sopivan linnan paikan löydyttyä kruununvouti johti työtä ja lapiot heiluivat. Lumesta muodostui jykevä linna vallihautoineen. Linnoituksen valmistuttua kruununvouti antoi talonpojille tehtyä työtä vastaan vuokralle peltoa ja maata mökkiä varten. Talonpojat mittasivat tarkasti jokaiselle aarin kokoisen maa-alueen ja alkoivat suunnitella mitä pelloilla viljelisivät. Pappi kävisi myöhemmin keräämässä myös talonpojilta kirkon kymmenykset, joten jotain maataloustuotteita pitäisi olla papille maksettavaksi.


Kirkko ja luostari perustettiin retkipaikalla keskeiselle ja korkealle paikalle. Pappi ja kaksi luostarin nunnaa rakensivat itselleen kirkon ja luostarin. Luostari koristettiin lumesta muovailluilla risteillä. Päivän aikana pappi piti "jumalanpalveluksen", jossa hän luki kirkkokansalle Ritari Yrjänän tarinan runomuodossa ja luki kuulutukset. Lisäksi papin luona kävi yksi jos toinen synnintekijä tunnustamassa pahat tekonsa, jotka pappi antoi heille anteeksi. Pappi kiersi myös päivän aikana keräämässä kymmenyksiä talonpojilta ja aatelisilta.

Luostarin väki oli kuuluisa parantamisen taidoistaan. Luostarin rakentamisen jälkeen nunnat tutkivat lähimaaston antimia ja keräsivät muutamia rohtoja, joita saattoivat antaa sairaille ja loukkaantuneille. Luostarin väellä oli mukanaan myös moderni ensiapulaukku, jonka sisältöön he tutustuivat sekä SPR:n lapsille tehdyn materiaalin avulla he myös harjoittelivat haavojen sidontaa, kolmioliinan käyttöä jne. Ne taidot olivat tarpeen, sillä useampi keskiajan pirttimäkeläinen "satutti" itsensä tai sairastui kuumetautiin, jolloin heidän oli mentävä luostariin sisarten hoivattavaksi.
Lisäksi luostarin sisaret vierailivat linnanrouvan ja emännöitsijän luona opettamassa heille haavojen sidontaa, jotta mahdollisen sodan syttyessä olisi myös linnan väellä taidot hoitaa haavoittuneita ritareita. 
Pirttimäen suojeluspyhimyksen Pyhän Yrjön muistopäivän lähestyessä luostarin väki jakoi vuorot ja luki tauotta legendaa ritari Yrjöstä ja tämän kamppailusta lohikäärmettä vastaan.


Linnan keittiössä valtaa piti linnanrouva uskotun emännöitsijänsä kanssa. Linnanrouva ja emännöitsijä pitivät huolta siitä, että linnassa oli aina tuli hellassa ja lämmintä. He keittivät valmistivat iltapäivän turnajaisiin kuumaa mehua sekä suunnittelivat pitojen ruokalistan tutustuttuaan ensin keskiaikaiseen ruokaan. 
Vaikka keskiajalla pääasiassa syötiin käsin, olivat linnan asukkaat hieman parempaa väkeä ja linnassa käytettiin lusikoita. Linnanrouva ja emännöitsijä vierailivatkin Pirttimäen porvarien luona ja tilasivat käsityöläisiltä linnaan oikean puulusikan.

Porvarit huolehtivat päivän aikana puiden pilkkomisesta ja siitä, että linnan keittiöön oli puuta saatavilla. Aseenkantajat juoksivat linnanrouvan pyynnöstä hakemaan puita, joita porvarit olivat pilkkoneet. Porvarissääty Pirttimäessä koostui pääosin käsityöläisistä ja he valmistivatkin erilaisia puutuotteita. Linnanrouvan tilaama puulusikka tehtiin päivän aikana, samoin ritareille keihäitä ja kaikkien kummastukseksi myös haarukka. Haarukka ei kuitenkaan saanut varauksetonta hyväksyntää, sillä papin mielestä haarukka muistutti paholaisen kolmipäistä talikkoa ja tuollaisen paholaisen apuvälineen käyttöä ruokapöydässä kauhisteltiin ja vähän myös pelättiin. 


Ritarit ja aseenkantajat valmistautuivat turnajaisiin. Ritarit aloittivat päivän laatimalla ritarien säännöt, jotka he ritarikoulutuksessa opettivat aseenkantajille. Ritarit ja aseenkantajat valmistelivat turnajaisia varten maalitaulun tarkkuusheittoon ja harjoittelivat miekkailua.
Varsinaiset turnajaiset pidettiin päivän päätteeksi. Turnajaisissa kilpailtiin kolmessa lajissa. Pukkitappelussa, tarkkuusheitossa sekä renkaan sieppaamisesta miekalla laukkaavan ratsun selästä. Koska oli talvikarnevaalien aika ja Pirttimäessä vietettiin väärän kuninkaan - päivää, saivat turnajaisiin osallistua niin aateliset, talonpojat, porvarit kuin pappissäädyn edustajat.

Turnajaisten jälkeen linnanrouva ja emännöitsijä tarjoilivat kaikille lämmintä mehua ja kertoivat keskiaikaisesta ruoasta sekä suunnittelemastaan ruokalistasta illan pitoja varten. Pidoissa ritarit esittivät aiemmin jo jumalanpalveluksessa kuullun legendan Pyhästä Yrjöstä.

Ennalta annettujen tehtävien lisäksi päivä sisälsi sattuma-kortteja. Säännöllisen epäsäännöllisesti oppilaat saivat sattuma-kortteja ja heidän piti toimia kortin kertomalla tavalla. Monet "loukkaantuivat" tai "sairastuivat" ja menivät oloaan valittaen luostarin sairaalaan hoidettaviksi. Jotkut olivat tehneet syntiä ja huijanneet toveriaan, silloin oppilas keksi millaisen petoksen oli tehnyt ja lähti tunnustamaan syntinsä papille. Lisäksi kirkkoon lähettetiin ajoittain papin oppiin oppilaita lukemaan mukaan otetuista kirjoista pätkiä, jotta kehyskertomus täydentyisi. 



Päivä oli ihan huikea! Oppilaat heittäytyivät mukaan leikkiin ja kysyivät jo päivän puolessa välissä, milloin tullaan seuraavan kerran leikkimään jotakin tällaista koko päiväksi! Paras ulkoluokka-päivä ikinä!
Mukana päivässä oli 23 oppilasta (5.-6. luokkalaisia) ja kaksi aikuista. Käyttäytymisen pulmia päivän aikana ollut, vaan kaikki oppilaat toimivat roolissaan omatoimisesti. Aikuisten aina ajoittain ohjatessa leikkiä oikeaan suuntaan, aikuisilta käytiin myös monesti kysymässä neuvoa, jos ei oltu varmoja kuinka tulisi toimia. Larppi kesti kokonaisuudessaan n. 3 tuntia. Mukana oli meillä oli lehmänkello, jolla kutsuttiin oppilaat kokoon muutamia kertoja larpin aikana "kyläkokoukseen", silloin jokainen sääty kertoi mitä olivat tehneet ja miten aikoivat jatkaa. Näin kaikki pysyivät kärryillä siitä, mitä ympärillä tapahtui, vaikkei roolissa olisi asiaa tietyn säädyn reviirille. 

Läksyksi oppilaat saivat kirjoittaa lyhyen tekstin siitä roolihahmonsa päivästä ja täydentää sitä oppikirjasta löytyvillä asioilla kyseisestä säädystä. Huomenna kokoamme larppi-päivän kokemukset ja oppimamme, jotta voimme jatkaa aiheen käsittelyä eteenpäin.